tiistai 25. tammikuuta 2011

postitusta

Päivä on mennyt paikallisen taideseuran jäsenkirjeen monistamiseen ja postittamiseen. Tämmöiset hommat harvemmin sujuvat ongelmitta. Ensin loppuu tulostimesta muste. Täti ajelee kodinkoneliikkeeseen ja ostaa yhden kasetin mustetta. 100 sivun jälkeen muste loppuu uudelleen. Ja jälleen kauppaan, tällä kertaa tuomisina on kaksi mustekasettia. Toinen kaseteista loppuu tarralappujen tulostamisessa, mutta ei hätää, kun on vielä yksi kasetti jäljellä.  Osoitetarrojen kohdistuksessa on ongelmia ja erinäisiä osoitteita jakautuu kahdelle tarralle. Täti asemoi tarroja uudelleen. Saatuaan printtauksen valmiiksi täti levittää keittiön pöydälle pakkaustehtaan. Eikö puolivälissä lopu kirjekuoret kesken. Taas kylälle, tällä kertaa kirjakauppaan.  Viiden tunnin tappelun ja ahertamisen jälkeen jäsenkirjeet ovat kuorissa, postimerkit päällä odottamassa postitusta.

Miten tämmöistä kerkeäisi tehdä, jos kävisi työssä?

3 kommenttia:

  1. Mihin maailma joutuisikaan, jos ei olisi viitseliäitä ja sinnikkäitä tätejä! :)

    VastaaPoista
  2. Oliko tyyriit musteet?
    Mun HP:heni maksaa maltaita nuo värit. Saa jo uuden tulostimen niiden hinnoilla, joskaan ei luontoystävällistä tehdä uusia ostoksia.
    -SatuSanna

    VastaaPoista