Millan kirjoitti lupiineista. Minunkin tiensyrjässä on muutamia lupiineja, joita olen kiskonut maasta, etteivät vaan leviä. Millanin mukaan ne pitää kaivaa juurineen pois. Ehkä ensi kesänä. Hätätoimenpiteeksi riittäköön kukkimisen ja siementämisen ehkäiseminen.
Pihapiirissäni on "pikkumetsä", jossa mm. kasvaa mustikoita ja puolukoita. Joku on istuttanut tien vierustalle vuorenkilpiä. Taas eräs kukka, jota inhoan. Entisessä kodissani oli sisäänkäynnin vieressä niitä tosi paljon, saivat lähteä ekana kesänä, samoin kuin täällä. En myöskään pidä keltaisista kukista enkä alppiruusuista. Tajusin että inhoni näitä kukkia kohtaa juontuu lapsuudestani. Äitini tykkää näistä.
Olen lukenut Karyl McBriden kirjaa Enkö ole koskaan tarpeeksi hyvä? Kuinka tytär voi toipua narsistisesta äidistä. Näin tämän kirjan esittelyn keväällä, kun selasin netistä uutuuskirjoja. Jo esittelyteksti kolahti. On rankkaa lukea tätä kirjaa. Terapiassa ollessani tajusin, että monet ongelmani johtuvat vaikeasta lapsuudesta ja äitisuhteesta. Tämä kirja on selkiyttänyt, mikä on ongelman nimi ja miten se on vaikuttanut minuun. Kirjassa puhutaan minusta. Luulin jo olevani sinut näiden asioiden kanssa, mutta ne tulevat edelleen elämääni eri tavoin. Pahus!
sunnuntai 20. kesäkuuta 2010
lauantai 19. kesäkuuta 2010
tyhjää
Miten osaisi olla itselleen armollinen? Minulla on jatkuvasti mielessä, että sitä ja tätä pitäisi tehdä, vaikka vain yksi asia päivässä. Olen kuitenkin niin väsynyt, etten jaksa tehdä mitään ja tunnen syyllisyyttä. Nyt pitäisi varmaankin lähteä pois kotoa, etteivät nurkat muistuttaisi tekemättömistä töistä. Toisaalta sitä tämä asuminen tulee olemaan - elämistä keskeneräisyydessä, monessa mielessä.
Jonkinlainen prosessi on käynnistynyt. Täällä olen, entäs nyt? En kuvitellut että elämäni perusasiat muuttuisivat muuton myötä, tosiasia kuitenkin on, että elämässäni on alkanut uusi vaihe. Olen yksin, tytöt elävät omaa elämäänsä. Minulla on välillä ikävä heitä. Kai nyt kuuluukin tuntua tyhjältä?
Jonkinlainen prosessi on käynnistynyt. Täällä olen, entäs nyt? En kuvitellut että elämäni perusasiat muuttuisivat muuton myötä, tosiasia kuitenkin on, että elämässäni on alkanut uusi vaihe. Olen yksin, tytöt elävät omaa elämäänsä. Minulla on välillä ikävä heitä. Kai nyt kuuluukin tuntua tyhjältä?
torstai 17. kesäkuuta 2010
ohjeita emännille 2
Pesupöydän hoito. Pesuastiat on joka päivä pestävä ja kuivattava, ja tarvitaan tätä tarkoitusta varten kaksi eri pyyhettä, joita ei saa sekoittaa.
Kirjan on saanut vuonna 1920 Anni Rantala, joka on lasteni isoisoäiti.
Kirjan on saanut vuonna 1920 Anni Rantala, joka on lasteni isoisoäiti.
keskiviikko 16. kesäkuuta 2010
linkki
Jostain päädyin näille ihanille sivuille Vintage printable. Tähän on kuvattu vanhoja valokuvia ja kirjoja. Kuvia saa käyttää vapaasti. Löysin mm. tällaisen
veljenpojat
Parina päivänä olen iloinnut mainioiden veljenpoikien seurasta. He ovat perinteisellä kesälomalla vaarin luona. Pientä maksua vastaan pihaani tuli kasa multaa, halot siirtyivät suojaan ja huussi tyhjennettiin. Tänään kävin heidän kanssaan peltisepällä ja parissa kaupassa. J kysyi, tarvinko kantoapua. Kun ostin heille jäätelöä, molemmat kiittivät jo kaupassa ja autossa toistamiseen. Nämä 14-vuotiaat tuntuvat tietävän, miten tätiin tehdään vaikutus.
tiistai 15. kesäkuuta 2010
neuvoja emännille 1
Eilisestä postauksesta vielä. Ihan hyvin saa itsensä pestyä vajaalla 20 litralla vettä.
Nyt on kirjahylly paikallaan ja täynnä kirjoja. Huone pieneni aika tavalla. Olen tyytyväinen työhäni, siis hyllyjen maalaukseen. Kuvaa en voi vielä laittaa, koska huhtikuun alussa ostamaani kameraan on tullut vika. Olin tänään Porissa tarkoituksenani viedä kamera korjattavaksi. Kuinka ollakaan takuukuitti oli unohtunut kotiin. Tuutikki vie kameran liikkeeseen, kunhan postitan kuitin hänelle. Toivottavasti saan sen sieltä ennen lomien alkamista.
Samalla reissulla kävin katselemassa keittiöön rullaverhoa tms. Löysin kauniin kaihtimen, hinta oli vaivaiset 305 €. Keittiössäni on kaksi ikkunaa. Minulla on tunnetusti kallis maku... No, ihan tällaista hintaa en ajatellut maksaa keittiön verhoista, vaikka olivatkin kauniit ja erikoiset.
Löysin kirjalaatikoista hauskan kirjan, joka on "Senssuurin hyväksymä, Huhtikuun 17 p. 1905".
Kirjassa annetaan neuvoja perheenemännille. Irtonaisia ikenistä sanotaan seuraavasti: Tätä kiusallista vikaa vastaan käytettäköön muutama tippa väkevöityä spriitä hampaita pestäessä.
Nyt on kirjahylly paikallaan ja täynnä kirjoja. Huone pieneni aika tavalla. Olen tyytyväinen työhäni, siis hyllyjen maalaukseen. Kuvaa en voi vielä laittaa, koska huhtikuun alussa ostamaani kameraan on tullut vika. Olin tänään Porissa tarkoituksenani viedä kamera korjattavaksi. Kuinka ollakaan takuukuitti oli unohtunut kotiin. Tuutikki vie kameran liikkeeseen, kunhan postitan kuitin hänelle. Toivottavasti saan sen sieltä ennen lomien alkamista.
Samalla reissulla kävin katselemassa keittiöön rullaverhoa tms. Löysin kauniin kaihtimen, hinta oli vaivaiset 305 €. Keittiössäni on kaksi ikkunaa. Minulla on tunnetusti kallis maku... No, ihan tällaista hintaa en ajatellut maksaa keittiön verhoista, vaikka olivatkin kauniit ja erikoiset.
Löysin kirjalaatikoista hauskan kirjan, joka on "Senssuurin hyväksymä, Huhtikuun 17 p. 1905".
Kirjassa annetaan neuvoja perheenemännille. Irtonaisia ikenistä sanotaan seuraavasti: Tätä kiusallista vikaa vastaan käytettäköön muutama tippa väkevöityä spriitä hampaita pestäessä.
maanantai 14. kesäkuuta 2010
pihistelyä
Olen hämmästellyt, kuinka vähällä vedellä saa pestyä itsensä, mukaan lukien hiusten pesu hoitoainetta käyttäen. Vettä menee ehkä neljä ämpärillistä, jos oikein tuhlaa, viisi eli noin 30-40 litraa. Kuinkahan paljon suihkussa kuluu vettä samaan toimitukseen?
Olen myös tyytyväinen siitä, kuinka kätevä puuhella on. (Varsinkin silloin kun se vetää. Kiitos P.P. neuvosta.) Leivoin tänään satsin sämpylöitä ja pullaa. Ei tarvitse pitää kiirettä niinkuin sähköuunin kanssa tuppaa olemaan, kun yrittää mahdollisimman edullisesti saada kaiken aikaiseksi. Uunin suuluukkuakin voi pitää ihan rauhassa auki. Samalla sain tehtyä ruuan liedellä. Jos oikein viitsisin pihtailla, voisin samalla lämmittää isossa kattilassa tiskivedet käsitiskiä varten. Niin pihiksi en kuitenkaan aio, että tiskaisin kaiken käsin. Kylmään veteen liitetty tiskikone käy kaksi tuntia. Nyt voin tiskata milloin haluan, koska sähkössä on halvempi tariffi kesän ajan, mutta talvella pesen tiskit yösähköllä.
Olen myös tyytyväinen siitä, kuinka kätevä puuhella on. (Varsinkin silloin kun se vetää. Kiitos P.P. neuvosta.) Leivoin tänään satsin sämpylöitä ja pullaa. Ei tarvitse pitää kiirettä niinkuin sähköuunin kanssa tuppaa olemaan, kun yrittää mahdollisimman edullisesti saada kaiken aikaiseksi. Uunin suuluukkuakin voi pitää ihan rauhassa auki. Samalla sain tehtyä ruuan liedellä. Jos oikein viitsisin pihtailla, voisin samalla lämmittää isossa kattilassa tiskivedet käsitiskiä varten. Niin pihiksi en kuitenkaan aio, että tiskaisin kaiken käsin. Kylmään veteen liitetty tiskikone käy kaksi tuntia. Nyt voin tiskata milloin haluan, koska sähkössä on halvempi tariffi kesän ajan, mutta talvella pesen tiskit yösähköllä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)

