Miten osaisi olla itselleen armollinen? Minulla on jatkuvasti mielessä, että sitä ja tätä pitäisi tehdä, vaikka vain yksi asia päivässä. Olen kuitenkin niin väsynyt, etten jaksa tehdä mitään ja tunnen syyllisyyttä. Nyt pitäisi varmaankin lähteä pois kotoa, etteivät nurkat muistuttaisi tekemättömistä töistä. Toisaalta sitä tämä asuminen tulee olemaan - elämistä keskeneräisyydessä, monessa mielessä.
Jonkinlainen prosessi on käynnistynyt. Täällä olen, entäs nyt? En kuvitellut että elämäni perusasiat muuttuisivat muuton myötä, tosiasia kuitenkin on, että elämässäni on alkanut uusi vaihe. Olen yksin, tytöt elävät omaa elämäänsä. Minulla on välillä ikävä heitä. Kai nyt kuuluukin tuntua tyhjältä?
Siltä se todellakin tuntuu.
VastaaPoistaNuorin poikani muutti kotoa tammikuulla 2009(vanhempi jo tammikuulla 2001) ja sen jälkeen on ollut yksineloa.
Oikeastaan siitä jopa nauttii, mutta tulee aikoja, että kyynel vierähtää.
Usein aamuisin herään tunteeseen, että missäs se juniori on, töissä, kotona vaiko palohälytyksessäkö... Kunnes muistan, että ihan omassa kodissaan.
Helpomaalla tässä olen pärjännyt yksin, kuin ikinä uskoinkaan. Huojentunut olo, kun tietää, että molemmilla pojilla on asiat kunnossa ja hyvä olla.
-SatuSanna
Nyt on varmaan työteliään kevään jälkeen huokaisun ja levon paikka.
VastaaPoistaTekemättömät työt eivät lopu koskaan, aina joku homma olisi odottamassa pihalla jos tuntuu että tupapuoli olisikin kunnossa.
Lasten lähtö jättää valtavan suuren aukon arkeen, ja hiljaisuuden.
Ainakin itselläni kesti pari vuotta tottua tyttären lähtöön, hänen kavereitaan kun pyöri myös aina meillä.
Aurinkoista sunnuntaita!
Olen ollut koko ajan "kateellinen" energiallesi ja aikaansaapuudellesi. Itse olen tottunut tähän keskeneräisyyteen ja kaaokseen liiaksikin, eikä remppa ole edennyt vuosiin. Mutta jos väsyttää, lepää ja kuuntele itseäsi: tältä nyt tuntuu, okei. Eiköhän muutos tosiaan tuo aina myös tyhjyyttä, kunnes uusi täyttää sen.
VastaaPoistaKiitos kaikille lohduttavista kommenteista. Ehkä hiukan hain tukea sille, että minusta saa tuntua nyt tältä.
VastaaPoistaKäyvätkö tytöt kylässä?
VastaaPoistaKeskeneräisyyteen on kamalan vaikea tottua! Toisaalta ajattelisin, että asumismuotosi ehdoton bonus on juuri se, että aina saa laittaa jotakin. Ehkä tavoitteena ei pitäisikään olla valmis ja lopullinen vaan jatkuvasti muuttuva koti ja ympäristö?
Kyllä tytöt käyvät joskus.
VastaaPoistaTyttism. Juuri tekemisen vuoksi tämän talon ja pihan halusinkin. Ongelmani on enemmänkin osata rentoutua.