rauha järkkyy

Täällä maalla tasaisen rauhallinen elämä järkkyy välillä yllättävän kovalla tohinalla. Lintulaudalle ja sen alle pölähti parvi tiklejä. Piti tutkailla lintukirjaa, kun en ollut moisia töpöttejä ennen nähnyt. Istuin alas tuolille seuraamaan lintujen ruokailua. Oli kiukkuisia lintulaudan valtaajia, jotka ajoivat parhaille apajille yrittäjät pois. Suurin osa tyytyi maahan tippuneisiin tähteisiin. Ainoastaan punatulkut ja pari hömötiaista uskalsivat hakea ruokaa samaan aikaan. Kun parvi häipyi, paikalle tulivat sinitiaiset. Oravia ei ole näkynyt pariin päivään.

Kun elämässä ei ole isompia ongelmia, voi kehitellä niitä. Minä kärsin nykyisin aamuvetkuilusta. Aamun pitkittäminen sinänsä on mielestäni hyvä asia ja sopii minun elämäntilanteeseeni oikein hyvin. Nyt vaan on niin, että olen jostain syystä kehittänyt paineita pukeutumisen suhteen. Vaatteet pitäisi olla muka päällä ainakin kahteen mennessä. Eilen isäni sattui tulemaan savuevakkoon luokseni iltapäivällä puoli kolmen aikaan ja täällä minä olin yövaatteissa ja huusholli hyrskyn myrskyn. Olin kyllä ajatellut pukeutua, mutta sitten tuli kaikenlaista muuta mielenkiintoista, mm. kaksi pitkää puhelua. Kyllähän tuollaiset yllätyskäynnit luovat paineita, mutta lopulta kyse on kuitenkin minun pään sisäisestä ongelmasta. Ikäänkuin siellä asuisi joku, joka vaatisi minua elämään tietyllä tavalla. Olen yrittänyt häätää tuota kyylää, mutta se tuntuu olevan kovin vaikeaa. Olen kirjoittanut tästä asiasta ennenkin. No, nyt kello ei ole kuin vasta 12.30, joten en ole vielä kovin pahassa jamassa.