mitta täysi

Nyt tuli mitta täyteen, nimittäin sukkien kutomista. Tässä viimeisimpiä. Olen kutonut innolla juhannuksesta saakka. Laitan langat ja puikot kaappiinn ja palaan asiaan joskus.

rajallisuudesta

Seinät kaatuu päälle. Soittelin erinäisille ihmisille ja tarjosin itseäni kylään. Kaikilla oli jotain menoa. Toisaalta autossa ei ole riittävästi bensaa ajella Poriin. Maanantaina saan rahaa ja elämä helpottuu pikkasen.

Luin päivän lehdestä suomalaisten entistä voimakkaammasta jakaantumisesta kahtia, 70%:lla kansalaisista menee kohtuullisen tai erittäin hyvin, 30%:lla surkeasti.  Olen aina ihmetellyt, mikä on köyhyyden euromääräinen raja. Yleensä vain selitetään kapulakielellä, että 60% mediaanitulon alapuolella tienaavat ovat köyhiä. Siis mitä? Vuonna 2008 köyhä oli se, jolla oli kuukaudessa käytettävissä alle 1100 €.  Jos taloudessa oli kaksi aikuista, lisättiin 500 € ja lapsesta tuli 300 €. Tämän mukaan vuonna 2008 olin köyhä. Tämän vuoden alussa valtio teki  jalomielisesti nuorena eläkkeelle joutuneille kertakorotuksen eläkkeisiin, niinpä minun tuloni nousivat juuri köyhyysrajan yläpuolelle. Kiinnostaisi tietää, mikä tämän vuoden tai ensi vuoden köyhyyden euromääräinen raja on? Minä olen kuitenkin hyväosainen köyhä, jos ajattelee niitä, jotka elävät pelkällä kansaneläkkeellä tai perus- tai vähimmäistoimeentulolla.

Samaisen lehden pääkirjoituksessa muistutettiin, että elämänlaatu ei ole kiinni tulotasosta. Ottaa päähän tuollaiset kirjoitukset. Hyvä- tai keskituloisen on niin kiva kirjoittaa elämänlaadusta. Joskus menee päiviä, kun murehdin, miten saan sumplittua rahat niin, että ne riittävät elämiseen. Myönnän että välillä tulee ostettua turhia asioita, mutta parempituloinen voi ostaa turhuuksia ilman, että se vaikuttaa talouteen kovinkaan paljon. Välttämättä tarvitsemani puukuorma sotki raha-asiani täydellisesti. Ei minulla ole varaa säästää isoihin hankintohin, aina on laskuja ja menoja, joihin kuukauden eläke menee. Tällä hetkellä toivon, että 15 vuotta vanha pesukoneeni ei hajoa. Se että joutuu murehtimaan perusasioista, vaikuttaa ihmisen mielenterveyteen ja sitä kautta elämänlaatuun.

Toisaalta on myös niin, että elämänlaatu ja onni ei ole kiinni rahasta. Pellon pientareella -blogissa on mainio kertomus samasta aiheesta. Minä olen onnellinen tänään tässä elämäntilanteessa täällä. On kaunis koti, puita liiterissä, ruokaa, oma piha ja rakkaita ihmisiä. Ennen kaikkea iloitsen päivittäin siitä, että minulla on aikaa. Jos olisin työelämässä, minulla olisi jatkuva kiire, olisin väsynyt ja kiukkuinen. Nyt voin käyttää tunnin tämän kaiken kirjoittamiseen ja silti kaikki jatkuu entiseen, rauhalliseen tahtiin. Seinätkin ovat entisellään.

joulukorttien viimeinen postituspäivä

Tänä vuonna olen käyttänyt joulukortteihin varatut rahat vähävaraisen tädin pirtin lämmitykseen.

ei menny kuin strömsössä

Tais pirparitaikinaan tulla liian vähän jauhoja.       

joulukuun valot

kulttuuria

Käväisin Hlesingissä katsomassa kummityttöni ja muutaman muun irkkutanssiesitystä. Ihmetyttää kuinka voi ihmisen jalat toimia noin nopeasti ja monipuolisesti. Upea esitys!

Matkalla poikettiin mm. Humppilassa, jossa on kirjojen poistomyymälä. Enhän minä pääse tuollaisesta kaupasta ilman, että mukaan tarttuu jotain.

valmista

Jo kesällä aloitin projektin verhotankojen maalaus. Kerroin siitä täällä. Torstaina vihdoin sain ihan itse ruuvattua kinnikkeet seinään ja tangot paikoilleen. Violetit tangot ovat aika pirteän näköiset. Verhojen silittämisessä meinasi mennä hermot. Kun laitoin ne paikoilleen, ne olivat liian pitkät. En viitsi ruveta lyhentämään niitä nyt. Lyhennän sitten joskus, siis loppukesällä kun pesen verhot. Kummasti valkoisetkin verhot muuttavat sisustusta. Nyt ovat olohuone ja makuuhuone valmiit, mitä nyt yhtä antiikkikaappia kaipaan makkariin. Menisihän tyhjään nurkkaan nojatuolikin, vaikka en minä siellä kuitenkaan istuisi.