maalaiset pääkaupungissa

Oli kiva olla hetken pois kotoa. Kaipasin todellakin pientä taukoa. Yhtä ihanaa on palata kotiin. Minulle tulee aina hengästynyt ja kiireinen olo Helsingissä, vaikka itsellä ei ole kiire mihinkään. Ihmettelin jälleen miten kukaan voi voida hyvin kivitalojen, autojen, melun ja tuhansien ihmisten keskellä. Heitäkin on, minä en kuulu heihin.

Kävimme mm. Kiasmassa ARS 11 -näyttelyssä, jossa esiteltiin afrikkalaista nykytaidetta. Teemoina on mm. aidsin vaikutus Afrikassa, siirtolaisuus, Ruandan teurastus, Afrikka Euroopan kaatopaikkana ja monet ympäristöongelmat sekä kaupungistuminen. Itseäni näyttely puhutteli valtavasti.

Helsingissä on melkeinpä pakko päästä Akateemiseen kirjakauppaan haistelemaan kirjoja sekä katselemaan, mitä kaikkea onkaan tarjolla. Aika monta kirjaa tarttuikin mukaan (kaikki eivät suinkaan Akateemisesta).

Maanantai-iltana olimme Eric Claptonin konsertissa, mikä oli reissun alkuperäinen tarkoitus. Ennen illan pääesiintyjää lavalle putkahti pitkätukkainen nuorimies kitaransa kanssa. Ihmettelin mikä tuokin muka on, kuinka tuollainen tyyppi on otettu lämmittäjäksi. Toisen kappaleen kohdalla tajusin, että pitkätukka olikin Anssi Kela! Clapton soitti aluksi muutaman tasapaksun kappaleen uudelta levyltään (jota en ole ostanut, koska arvostamani musiikkikriitikko moitti sitä latteaksi). Näiden jälkeen hän soitti akustisesti kappaleita Me and Mr Johnson -levyltään ja loppu meni tuttujen biisien kera sähkökitaralla. Kaiken kaikkiaan esitys kesti vain tunti ja 50 minuuttia. Koko aikana herra ei sanonut muuta kuin 'thank you' kappaleiden välillä ja esitteli urkurin ja pianistin näiden soolojen jälkeen. Odotin enemmän hittibiisejä ja pidempää konserttia. Oli kuitenkin mahtavaa nähdä ihailemani kitaristi lavalla, 20 vuoden odotuksen jälkeen.

Kotimatkalla Peräläinen halusi ajaa muuta kuin 2-tietä pitkin. Poikkesimme Liesjärven kansallispuistossa. Kävelimme hiukan ja minä makailin penkillä ja kuuntelin tuulen suhinaa puissa ja lintujen laulua. Mistään ei kuulunut ihmisen aiheuttamia ääniä. Kokemus oli lähinnä ekstaattinen.

Poikkesimme Nuutajärvellä, missä oli mm. Kaj Franckin 100-vuotissyntymäjuhlan kunniaksi upea näyttely. Ihmeellistä mitä kaikkea taiteilijat osaavat tehdä lasista. Minä sorruin ostamaan kuusi uniikkia lasipalloa - melkoisen kallis heräteostos.

Kun harvoin pääsee täältä töppäreeltä pääkaupunkiin, tulee käytettyä liikaa rahaa. Edessä onkin kukkaron nyörien kiristys. Täällä ei onneksi ole muuta ostettavaa kuin ruoka.

Tiedättekö mikä tämä on?

Tästä jo arvaakin.

Sitä voi käyttää myös syömisen apuvälineenä.

Kun lähtee insinöörin kanssa metsäretkelle suunnitelmissa paistaa laavulla makkaraa, tarvitaan TELESKOOPPIMAKKARATIKKU.

 Kevään ensimmäiset.

ostoksia

Ostin kalenterin, sellaisen mukanakuljetettavan. Olin ajatellut pärjätä pelkällä seinäkalenterilla, mutta en näköjään pärjääkään. Kummasti hissuttelijallakin on muistettavaa.

Suklaakonvehdit olivat tarjouksessa puoleen hintaan. Oli siis pakko ostaa ja mättää koko loota samana päivänä suuhun. Sain eilen Tuutikilta rasiallisen Fazerin sinisiä, nekin oli syötävä heti pois. Onneksi tytär avusti. Painoni on noussut syksyn aikana kuusi kiloa. Asialle on tehtävä jotain.

lämpöistä

Ostin toiset huopatöppöset saunatossuiksi. Näillä on hyvä käydä postilaatikolla ja hakea puita liiteristä. Ei mene kantapäistä lumi kenkään. 

Joskus ei tajua yksinkertaisia asioita ennen kuin näkee toisilla jotain. Keittiössä on aamuisin sen verran kylmä, että peffaa paleltaa kun istuu paljaalle tuolille. Muistin kesätuoleihin ostamani pehmikkeet. Nyt on mukavan lämmin tuoli.

joulukorttien viimeinen postituspäivä

Tänä vuonna olen käyttänyt joulukortteihin varatut rahat vähävaraisen tädin pirtin lämmitykseen.

kulttuuria

Käväisin Hlesingissä katsomassa kummityttöni ja muutaman muun irkkutanssiesitystä. Ihmetyttää kuinka voi ihmisen jalat toimia noin nopeasti ja monipuolisesti. Upea esitys!

Matkalla poikettiin mm. Humppilassa, jossa on kirjojen poistomyymälä. Enhän minä pääse tuollaisesta kaupasta ilman, että mukaan tarttuu jotain.

nonni

Etsimäni lipokkaat löytyivät tänään täältä . Ovat Lahtisen huopatehtaan valmistamat. Olisin halunnut punaiset, mutta liikkeessä ei ollut sopivaa kokoa. Nyt ei jalkoja palele sisällä.  Oikeastaan kannalliset tällaiset olisivat aika hyvät saunatossut...

                        Nyt oli sopiva aika tälle jo kesällä ostetulle pöytäliinalle.

pökköä pesään

Vaikka onkin ihan ok, että on lunta, en oikein välitä siitä, että nyt jo alkaa pakkaset ja oikea talvi. Vanhassa talossa tuntuu vetoa ja kylmää siellä täällä, vaikka patterit ovatkin päällä. Kummasti aamulla tulee lisättyä kalsarit yöpaidan alle ja sukkia jalkaan. Onneksi peitto on paksu ja lämmin. Mietin pitäisikö mulla olla jo kahdet villasukat päällekkäin sisällä ennen kuin saan ne ihanat, lämpimät huopalipokkaat. Aluspaitaakin kaipailen, minä kun ensimmäiseksi palelen selästä.

Tilasin tänään kymmenen kuutiota koivuhalkoja. Liiterissä on vielä pari kuutiota, mutta ne hupenevat pakkasilla kovaa vauhtia. Peräläinen kertoi katselleensa huolestuneena mun puupinojen vähenemistä. Tuntuuu liikuttavalta, että toinen ihminen on huolissaan mun asioistani. Olen niin tottunut hoitamaan itse kaiken. No, kyllähän isäkin huolehtii. Hän tuli perjantaina oikein varta vasten tänne siksi, että laitettiin lämmitin vesipumpun viereen. (Samassa tilassa oleva patteri hohkasi kuumuutta.) Itse olin ajatellut tehdä sen homman vasta lauantaina. Peräläisen ja isän huolehtimisella on kuitenkin vissi ero. Isä on huolehtinut omalla tavallaan mun asioista aina, Peräläisestä en ole tiennyt mitään ennen tätä syksyä. Kaiken huolehtimisen keskellä en halua olla sormi suussa oleva nainen, joka ei pärjää ilman miesten apua. Pyydän apua, kun tarvitsen sitä. Ja olen liikuttunut Peräläisen huolenpidosta.

rahanmenoa

Köyhän ei auttaisi sortua budjetin ylityksiin, mutta niin kävi viikonlopun Tallinnan reissulla. Olin erään porilaisen naisporukan kanssa Suurella Hankintamatkalla. Ostin akvarellipapereita ja -värejä, lankoja ja pellavakangasta.

Mikä täällä Suomessa oikein maksaa, kun täsmälleen samat tuotteet ovat vähintään puolet halvempia Virossa? Eräs espanjalainen lanka oli 15 € halvempaa kuin täällä. Bambupuikot maksoivat 1/4 Suomen hinnoista.

Kotiin tullessa pirtti oli melko kylmä, enkä jaksanut yöllä alkaa lämmittää. Yritän pärjätä puulämmityksellä mahdollisimman pitkään. Pitää oppia pukeutumaan lämpimämmin, villavaatteet ovat tarpeellisia. Toivottavasti ei tule vuosituhannen kylmin talvi.

Huomenna pääsen omaan suihkuun ja saan pyykinpesukoneen.

toimiihan se

En pidä crocseista, mutta nämä löytyivät paikallisesta agrimarketista, 4,90 €. Sopivat hyvin tallusteluun märällä nurmikolla.

Tätä kannua olen himoinnut muutaman vuoden. Humppilan remonttialessa se oli 40%:n alennuksessa ja raskin vihdoin ostaa sen. Nyt on vaniljakastikkeelle sopiva kannu. Ostin sen tulomatkalla U2:n konsertista.

pks-loma 2