torstai 17. maaliskuuta 2011
oliko se maaliskuu vai huhtikuu, ihan sama
Maaliskuu on kuukausista julmin vai oliko se sittenkin huhtikuu? Olen odottanut koko talven, että aurinko alkaisi paistaa ja saisin siitä lisää virtaa. Nyt onkin niin, että voimat ovat edelleen tiessään, aina vain väsyttää ja musta mörkö kohottaa uhkaavasti päätään. Ihana aurinko muistuttaa ikävällä tavalla kaikesta, mitä olin suunnitellut tekeväni ja mitä en nyt jaksa. Elämä on välillä selviytymistä tunnista toiseen. Elän todellakin päivän kerrallaan. Minulla on vahvoja epäilyksiä, että on myös fyysisiä syitä, jotka vievät minulta voimia.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Noo, kyl se siit helpottaa. Tarttee vaa ite repii ittesä liikkeelle. Niin tein mä, ku likanpoika tulee illal yökylää. Kävin ihan tos lähikaupas ja nyt on NII tuskai olo, etten tiiä mil tät alkas lievittää.
VastaaPoistaMut aurinko paistaa, se on mukavaa!!
Toivottavasti saat selvyyden, onko taustalla fyysisiä juttuja, jotka voitaisiin sitten sulkea pois/hoitaa kuntoon. Tiedän tuon turhautumisen kun on mielessä jotain mitä haluaisi tehdä, mutta ei saa aikaan/jaksa.
VastaaPoistaTsemppiä. Minä huomaan, että jos E-EPAt ja D-vitamiinit (kasvisten, liikunnan ym. lisäksi) jää syömättä, alkaa tökkiä. Mäkikuismatippoja syön myös, mutta ne eivät sovi mielialalääkkeiden kanssa. Kyllä se siitä vielä! :)
VastaaPoistaMulla on aina niitä juttuja lastina ajatuksissa, joita en jaksa tehdä vaikka haluaisin. Hetki, tunti, päivä kerrallaan eläminen on oikein viisasta. Voimia ja valoa !
VastaaPoistaTuttu tunne, onneksi se helpottaa aina jossain vaiheessa. Viimeistään juhannuksen jälkeen :)
VastaaPoistaKiitos myötätunnosta. Kyllä tää menee ohi jossain vaiheessa, masennus on vaan niin rankkaa. Koitan laskea rimaa, hyväksyä tilanteen ja oman vajavaisen itseni.
VastaaPoistaE-epoja jne. olen syönyt vuosikaupalla ja D-vitamiinejakin syksystä yli virallisten suositusten.
Huhtikuu on kuukausista julmin - valo paljastaa liian kirkkaana kaiken.
VastaaPoistaKyllä maaliskuun tuuletkin osaavat olla julman purevia.
Ehkä talvi vain vie voimat niin vähiin että kestää aikansa palautua.
Ja missä lie keksitty että ihmisen pitäisi olla joku ikiliikkuja ja aina pirteä ja iloinen.
Sataa, tuulee ja myrskyäähä se luonnossakin.
Jakselehan!