Muutamana menneenä kesänä olen pidättäytynyt manaamasta hellettä. Täytyy tunnustaa, että viime kesänä sorruin siihen elokuun alussa, kun helle purkautui öisiin ukkosiin, mutta jatkui päivisin eli oli kuumaa ja kosteaa. Toimin helteellä hiukan samoin kuin nyt, istuskelin ja luin, silloin tosin varjossa ulkona. Nyt ei tulisi mieleenkään mennä ulos istumaan. Minusta helle on miellyttävämpää kuin tämä pakkanen. Tänään ei ole ulkolämpötila noussut -17 asteen yläpuolelle. Olen puun- ja lehdenhakureissuja lukuunottamatta istunut sisällä lukien mielenkiintoista blogia Talo.
Pehvaani alkaa vissiin vaivata iskias. Googletin asiaa ja parin sivun jälkeen päätin olla ajattelematta koko kipua. Sen havainnon olen tehnyt, mikä sivuillakin luki, että istuminen on pahasta. Mitä muutakaan tällaisella pakkasella voi sisällä tehdä? Paitsi lisätä koko päivän puita hellaan.
Eilen mietin puolitosissani kenen kaverini luokse menen pakkasta pakoon, toisaalta taloakaan ei voi jättää kokonaan lämmittämättä. Kaikkein ikävävintä on vedon tunne. Sitä poistaakseni kävin puunhakureissullani heittelemässä lisää lunta kivijalkaan, kun sinne alkutalvesta kärräämäni lumi oli aika tavalla painunut. Tällä tavalla siis velton tädin huushollissa.
Vedon tunne syntyy puulämmitteisessä huoneessa ja asunnossa palamiseen tarvittavan hapen suuresta määrästä. Huoneilman happi ei riitä ja sitä uuni, hella tai takka imevät ulkoa. Ellei pulipesien lähelle ole asennettu ilman otto/tulopaikkoja, niin ilma tulee ovien, ikkunoiden, lattian, seinien tai kattojen raoista. Siitä johtuu vedon tunne. Teetä ensi kesänä hellan eteen ilmanottoreikä lattian alta ja vedon tunnepoistuu tai vähenee ainakin. Nytkin voit laittaa muoviputken jostain lähimmästä oven tai ikkunan reiästä hellan eteen ja putkea pitkin hella saa tarvitsemansa hapen. Kokeile.
VastaaPoistaNiihäse o, et lumi kivijalsa on ehottomasti paras homma, vaik joku 'viisas' jossai lehes päinvastast väitti ja uusavuttomat viel uskoo.
VastaaPoista