maanantai 21. helmikuuta 2011

pakkasen armoilla

Meijerielämää -blogissa keskustellaan elämisestä tässä ja nyt. Kirjoittaja ihmettelee ihmisten kevät-odotuksia. Vaikka mielestäni elänkin aika paljon tässä ja nyt -elämää, kyllä minäkin odotan jo kevättä, jos ei muuta niin hiukan lämpimämpää säätä. Nämä lähellä -30° olevat pakkaset käyvät jo hermoille ja kukkarollekin. Yhtenä päivänä keksin, että saunan terassilla on mukava istuskella maalis- ja huhtikuun aurinkoisina päivinä. Siihen paistaa suoraan aurinko, kesällä paikka on aivan liian kuuma minulle. Auringon valo ja pitenevät päivät ilahduttavat jo nyt.

Olimme Peräläisen kanssa viikonloppuna kyläilemässä pk-seudulla. Kotona odotti ikävä yllätys, jäätynyt vesiputki. Onneksi minulla on saunan vieressä kaivo, josta sain käyttövettä. Juomaveden hain muualta. Tänään aamulla soitin ensin yhdelle putkimiehelle, sitten hänen ehdottamalleen sähkömiehelle. Lopulta viiden soiton jälkeen löytyi putkimies, joka pystyy sulattamaan muoviputken. Selvisi ettei talon putket olleet jäässä, vaan kaivosta talolle tuleva putki. Hänellä oli mukanaan 30 metriä sulatusputkea, joka ei aivan riittänyt siihen, että olisi päässyt jäätyneeseen kohtaan saakka. Kaivon ja talon välillä kulkee tie ja todennäköisesti putki on jäässä juuri siltä kohtaa. Samalla tuli tarkistettua, että kaivossa on vettä riittävästi. Olen ollut välillä huolissani siitäkin asiasta. Hän palaa huomenaamulla ja toivottavasti huomenna hanasta lorisee taas vesi.

2 kommenttia:

  1. Harmittavii tollasset. Toivottavasti ei laita tänpäiväsest laskuu.

    VastaaPoista
  2. Kurja juttu.
    Toivottavasti vesi kulkee pian taas.

    Niin ja tuosta kevään odotuksesta.
    Olen aina ollut syksy- ja talvi-ihminen, mutta nyt tuntuu että nämä pakkaset riittäisivät jopa minulle.
    Sopivan keväiseltä tuntuisi heti kun pakkanen laskisi edes alle -10.
    Oikein kylmällä säällä tuntuu ettei energiaa paljon töissä käymisen lisäksi muuhun riitäkään.

    VastaaPoista