Maanantaisin teen keramiikkaa kansalaisopistossa. Meitä on viisi naista, hauskoja juttuja ja leppoisa tunnelma. En viihdy suurissa, meluisissa ryhmissä, tämä on sopivan kokoinen minulle.

pois

Nyt on sellainen olo, että pitäis päästä joksikin aikaa kotoa pois, niin että tulisi sellanen olo, että on kiva olla taas kotona. Enää ei riitä että käyn kavereiden luona kyläilemässä. En tiedä mihin menisin ja toiseksi ei ole rahaa mennä minnekään. Luulen että alan lukea jotain kirjaa, se on halvin ja helpoin tapa päästä pois.

Tunnelmia tältä päivältä.

tavallisena talvisena torstaina

Aurinko on muutamana päivänä näyttäytynyt pitkästä aikaa täälläkin. Päivä on selkeästi pidempi kuin tammikuun alussa. Olin tänään kävelyllä. Näin ruman talon ja sen sekaisen pihapiirin sekä kauniin vanhan talon, joka näytti olevan autiona.

Mielessä on pyörinyt kaksi hauskaa satakuntalaista sanaa, nöösi ja kölvi. Nöösi tarkoittaa pikkupoikaa ja kölvi ehkä noin murrosikäisestä vanhempaa poikaa. Minun lapsuudenkodissani ei käytetty noita sanoja, koska kumpikaan vanhemmistani ei ole satakuntalainen. Peräläinen sen sijaan puhuu mainiota paikkakuntalaista murretta.

tänään

Maiju ja Maina muistivat minua tunnustuksilla, joihin liittyy velvoite kertoa itsestään seitsemän asiaa. Kaikenlaista on jo tullut tunnustettuakin, mutta ehkä keksin jotain uutta.

1. Rakastan hitaita aamuja.
2. Olen laiska kuntoilemaan.
3. Välillä toivon, että tässä huushollissa olisi myös sähkösauna, että pääsisin nopeasti saunaan. En viitsi näin talvella lämmittää ulkosaunaa kuin kerran viikossa, koska saunan lämpiäminen kestää kaksi tuntia.
4. Haluaisin matkustaa Kreikkaan huhtikuussa. Haaveeksi se jää, koska rahat menevät pirttiin.
5. Pidän punaisesta.
6. Keittiöni on tällä hetkellä hävityksen tilassa eikä minua huvita pätkääkään tehdä kaaokselle mitään.
7. Nahka kyynärpäissäni on karhea, vaikka olen ahkerasti rasvannut niitä.

Nämä on tarkoitus jakaa edelleen, mutta tunnustan vielä kahdeksanneksi, että olen liian laiska nimeämään mitään blogia. Joten kaikki reippaasti julkaisemaan omia tunnustuksia.

postitusta

Päivä on mennyt paikallisen taideseuran jäsenkirjeen monistamiseen ja postittamiseen. Tämmöiset hommat harvemmin sujuvat ongelmitta. Ensin loppuu tulostimesta muste. Täti ajelee kodinkoneliikkeeseen ja ostaa yhden kasetin mustetta. 100 sivun jälkeen muste loppuu uudelleen. Ja jälleen kauppaan, tällä kertaa tuomisina on kaksi mustekasettia. Toinen kaseteista loppuu tarralappujen tulostamisessa, mutta ei hätää, kun on vielä yksi kasetti jäljellä.  Osoitetarrojen kohdistuksessa on ongelmia ja erinäisiä osoitteita jakautuu kahdelle tarralle. Täti asemoi tarroja uudelleen. Saatuaan printtauksen valmiiksi täti levittää keittiön pöydälle pakkaustehtaan. Eikö puolivälissä lopu kirjekuoret kesken. Taas kylälle, tällä kertaa kirjakauppaan.  Viiden tunnin tappelun ja ahertamisen jälkeen jäsenkirjeet ovat kuorissa, postimerkit päällä odottamassa postitusta.

Miten tämmöistä kerkeäisi tehdä, jos kävisi työssä?

nuppi

Kun huushollin vesi tulee omasta kaivosta, tulee välillä mietittyä veden riittävyyttä. Syksyllä tarkistin veden korkeutta kaivossa muutamaan otteeseen. Jossain vaiheessa säästin vettä niin, etten vetänyt wc-pönttöä joka pissin jälkeen. Olen miettinyt tiiliskiven laittamista vesisäiliöön veden säästämiseksi.

Satuin viikonloppuna kuulemaan, kun Peräläinen veti vessanpöntön. Jäin ihmettelemään, miten hän sai vedettyä vessan niin, että vettä meni huomattavasti vähemmän kuin minulla. Hän kertoi painavansa vedensäästönapista. Minä olin ihan. että  : O.  Olen koko ajan luullut sitä koristeeksi.