tiistai 19. lokakuuta 2010

kiitos

Minua ovat kovasti lämmittäneet teiltä saamani kannustavat kommentit edelliseen kirjoitukseeni. Mietin pitkään kerronko asiasta. Olen täällä kirjoittanut monista elämäni tärkeistä asioista, siksi halusin jakaa tämän itseäni järkyttäneen kokemuksen kanssanne. Jonkinlainen reaktio minussa on meneillään, koska minua ahdistaa ja tietyt asiat pelottavat. Mieleen nousi epämiellyttäviä asioita menneisyydestä. Joudun taas uudelleen kamppailemaan samojen, vaikeiden traumaattisten asioiden kanssa.

Kaiken keskellä olen saanut kokea sellaista huolehtimista ja ystävällisyyttä, jota en ole kovin paljon elämässäni kohdannut. Olen aina joutunut ja tottunutkin hoitamaan omat ja lasteni asiat itsekseni ilman tukea. Herra Peräläinen jätti kauan odottamansa Helsingin reissun väliin ja jäi minun tuekseni sunnuntaina. Maanantaina hän tuli kesken työpäivänsä luokseni, kun oli huolissaan jaksamisestani. Olen onnellinen, että elämä on saattanut kohdalleni näin upean miehen.

5 kommenttia:

  1. Olet huolenpidon todellakin ansainnut! Heittäydy ja nauti!

    VastaaPoista
  2. Vau.
    Olipa iloinen uutinen, tämä herra Peräläinen!
    Harvoin sitä sattuu kohdille upeita miehiä.
    Nauti olostasi!
    Vaikka murehduttaakin, mutta on varmaan ihana tietää, että on joku, johon turvata ja joka on sinusta huolissaan.
    -SatuSanna

    VastaaPoista
  3. Erakkoelämän eduista olet päässyt nauttimaan ja nyt myös sen toisesta puolesta. Yksin sairastaminen (sairastuminen) on varmasti pelottavaa. Onneksi et olekaan yksin. Suojelusenkelisi lisäksi tai juuri sellaisena on tuo Herra Peräläinen. Matka jatkuu kohti uusia seikkailuja. Anna tunteiden kuohua niin vaahdot huuhtoutuvat rantaan ja kirkas vesi jää jäljelle.

    VastaaPoista
  4. Olen onnellinen puolestasi, että olet löytänyt huolehtivan ja hyvän miehen rinnallesi. Jos elämässä on vähänkin rakkautta, toivoa ei ole vielä menetetty, kenenkään kohdalla.
    Kaikkea hyvää elämääsi! Oikea ihminen vierelläsi vähentää kyllä pelkojasikin.
    t. Eija

    VastaaPoista
  5. Sananjalka. Kaikenlaisia menneisyydestä juontuvia tunteita nousee pintaan, joita sitten täytyy itkunkin kanssa taas kerran kohdata. Toivottavasti jää jotain puhdasta ja kaunista pintaan.

    VastaaPoista