maanantai 30. toukokuuta 2011

lisää kiviläjiä

Raumalla entisessä Lapin kunnassa on Sammallahdenmäen pronssikautinen asuinpaikka, jossa on useita hiidenkiukaita ja yksi kirkon laattiaksi kutsuttu latomus, jonka merkitystä ei tiedetä ja jollaista ei ole tavattu missään muualla Sknadinaviassa. (Pronssikaudellahan ei ole ollut kirkkoja, vaan nimitys on annettu 1800-luvulla.) Kävimme Peräläisen kanssa tutustumassa paikkaan. Jos liikutte joskus seudulla ja muinaishistoria kiinnostaa, suosittelen käymään.

              Kirkonlaattia






         Huilu


sunnuntai 29. toukokuuta 2011

nonni

Nyt se on valmis. Torstaina uunifirman miehet asensivat paikoilleen.




Eilen siivosin olohuoneen - heitin suojamuovit pois ja pesin pinnat lattiasta kattoon. Tänään maalasin seinät ja lattian. Uunin vierusta pitää maalata kolmeen kertaan. Olen lopputulokseen tyytyväinen. Uunin  lattianrajaan tulee vielä kaakelilistat (tehtaalla oli tehty etulistasta 1cm liian lyhyt, joten tulevat laittamaan sen kunhan saavat sopivan mittaisen). Kuukauden pitää varrota kuivumista, että saa koekäyttää.

tiistai 24. toukokuuta 2011

uuni

Nyt näyttää tältä.




Uunin taus on tasattu ja maalattu. Uunin osat on kannettu sisään. Asentajat tulevat torstaina ja uunin pitäisi olla samana päivänä valmiina. Sitten on siivous ja lattian maalaaminen, koska uusi uuni on pienempi kuin vanha.

Ulkona on iso klapityömaa. Aloitin homman viime viikolla isäni (73v) kanssa. Minä nostelin tukit ja hän käytti klapikonetta. Seuraavana päivänä oikea olkapää oli niin kipeä, että itketti. Klapihommat ovat minun osaltani ohi. On aika lailla syyllinen ja ahdistunut olo, kun isä jatkaa hommia yksin. Klapien teko hänen kanssaan olisi työ, jota voisin aivan hyvin tehdä ilman kipeää olkapäätäni. Olkapää on vihoitellut ennenkin ja sain noin kuukausi sitten siihen kortisonipiikin, joka ei auttanut. En halua rikkoa olkapäätä yhtään enempää, koska kättä pitää pystyä käyttämään vastedeskin.

Vaihtelevat ilmat tuovat omat ongelmansa: niveliä särkee ja välillä väsyttää tolkuttomasti. Hitto että ihmiselle pitää tulla kaikenlaisia kremppoja.

keskiviikko 11. toukokuuta 2011

paska homma, mutta tulipahan tehtyä

Oon mä vaan aika täti. Uuni tuli purettua. Oli perhanan raskasta työtä. Peräläinen osti ystävällisesti mulle "vasaran". Tänään isä sanoi, että tuohan on kumivasara, olisi pitänyt olla moska, joka on kuulemma pieni leka. Kieltämättä eilen aloittaessani hommaa tuli mieleen, että leka olisi kova juttu. Kun en moisista työkaluista tiennyt, hajotin uunin siis taltalla ja kumivasaralla. Loppuihin tarvitsin jo järeämpää työkalua ja isä toi mulle jonkun sortin poran.

Viime keväänä veljeni teki uuniin uuden pinnan ja minä maalasin sen. Talven aikana nokea oli tullut sieltä täältä, eikä uuni ollut enää näin puhtoinen.


Tämmöinen jäi jäljelle.


Tiilikasasta tuli melkoinen, osa on jo viety pois.


Nyt tiedän mitä on kuuraaminen, oli nimittäin pakko pestä itseni harjalla ja saippualla kahteen kertaan saunassa. Palkitsin itseni lakritsikermajäätelöllä.

Rastahuoneesta tuli varsin mukava. Joskus kesäkuussa maalaan vielä lattian, yhden kaapin oven ja veljeni vaihtaa toisen kaapin oven vanhaksi.


Huomenna taidan pitää lepopäivän, on sen verran väsynyt olo.

huomioita 1

  • Mäjentöppäre tuntuu erittäin turvalliselta asuinpaikalta, kun poliisiauto näyttää kulkevan ohitseni useampia kertoja päivän aikana. (Voi olla mahdollista, että ne tarkkailevat minua.)
  • Olen vuosikausia haaveillut tv:stä sängyn päädyssä. Nyt se on siellä. Sängyssä ei saa kunnon asentoa tv:n katseluun vaan joutuu olemaan niska klinkussa. 
  • Uimapuku on käytännöllinen vaate uuninpurkuhommissa - ei tarvitse hikoilla epämiellyttävässä suojahaalarissa ja se on helppo pestä, itsensä joutuu joka tapauksessa pesemään.  Suojapuku säästyy muita hommia varten, joita ei nyt juuri tule mieleen.
  • Kovia ääniä pelkäävä koira kannattaa pitää pihalla kiinni, ettei se päätä lähteä matkalle esim. Helsinkiin. Varsinkin jos äänet tulevat koiran kodista. 

maanantai 9. toukokuuta 2011

vapaapäivä

On hyvä kun tulee päiviä, jolloin hommat eivät menekään, kuten on etukäteen suunnitellut. Tänään olisi pitänyt laittaa olohuoneeseen suojaukset, että pääsen purkamaan takkaa. Eipä laitettu tänään, vaan vasta huomenna. Tuli vapaapäivä remontista ja tein pihatöitä, jotka eivät siis ole oikeita töitä, vaan harrastus ja mielenvirkistystä. Nyt on harvennettujen syreenipensaiden juurella hevosensontaa ja sen päällä haketta, vielä pitäisi kalkkia laittaa. Kivikkokukkamaahan laitoin muutaman uuden taimen ja jaoin vanhoja sekä lisäsin multaa hiekan päälle.

Klapikone ei tulekaan torstaina, vaan vasta myöhemmin. Saimme Peräläisen kanssa lisäaikaa siirtää pöllejä pilkkomista odottamaan. Helpottaa kun klapien kanssa ei tarvi pitää kiirettä, koska saan pitää konetta rauhassa niin kauan kuin tarvitsen. Mielelläni kyllä pääsisin siitä hommasta eroon toukokuun loppuun mennessä.

Kerkeän uunin purkamisen jälkeen taas hiukan kaivaa maata.

sunnuntai 8. toukokuuta 2011

erilaista asumista

Yksi kesäajan mukavista huveista on pikkuteillä ajelu sekä ihmisten talojen ja pihojen tiirailu joko auton ikkunasta tai pyörän selästä. Tänään ajoimme Peräläisen kanssa pienen lenkin lähitienoolla, lähinnä parilla uudehkolla omakotialueella. Kotipihassa seisoessani totesin olevani tyytyväinen siitä, että asun hiukan syrjässä, että minulla on iso tontti eikä naapureita. En halua olla pakkososiaalinen naapureiden kanssa. Iloitsen pihastani, josta saan muokata sellaisen kuin haluan.

tiistai 3. toukokuuta 2011

rastahuone


Yläkerrassa on rastahuone. Edellinen asukas on maalannut sen. Mitähän on ollut mielessä, kun on tuollaiset värit valinnut. Koska joudun takan purkamisen tieltä väistymään joksikin aikaa yläkertaan, maalaan huoneen, koska nuo värit ahdistavat minua sen verran, etten pysty olemaan huoneessa. Eilen sain katon maalattua, tänään olisi ollut vuorossa seinät, mutta selkä teki tenän. Kesken tavallisten aamutoimien tuli karsea selkäkipu oikealle ristiselkään ja lonkkaan niin, ettei kävelemisestä meinannut tulla mitään. Maalaaminen piti jättää tältä päivältä. Jospa selkä olisi huomenna paremmassa kunnossa, että saisi homman alkuun.

sunnuntai 1. toukokuuta 2011

yllätyksiä

Oltiin Peräläisen kanssa vappuajelulla pikkuteillä ja vastaan tuli




pronssikautisia hiidenkiukaita. En ole tiennytkään täällä päin olevan tällaisia. Missään matkailuoppaissa tms. ei ole näistä mitään mainintaa. Osuimme paikalle aivan sattumalta.