Kiitos kommenteistanne edelliseen postaukseeni.
Kuten jo edellisessä kirjoituksessa sanoin, minulle tärkeintä ovat kodissa asuvat ihmiset. Siis minä! :D Eihän täällä asu muita kuin minä ja koira. Olennaista on, että minun on hyvä ja helppo olla tässä kodissa. Ei ole ikäviä naapureita, ei naapureita ollenkaan. Nautin tästä rauhasta ja tilasta, jota täällä on ympärillä. Pikkulinnut ja oravat keittiön ikkunan alla olevalla lintulaudalla ilahduttavat joka päivä.
Nautin kun elämäntilanteeni sallii vihdoin sen, että minun ei tarvitse olla jatkuvasti muita varten vaan saan olla kodissani täysin itsekäs oma itseni ja olla miten haluan. On myös suuri ilo, kun minulle tulee vieraita ja he viihtyvät luonani. Useampikin ystävä on sanonut, että luonani on kotoista, mikä tietenkin tuntuu hyvältä.
Seinillä ja sisustuksella on minulle väliä. Pidän kauniista ympäristöstä ja olen tehnyt kotini oman makuni mukaan kauniiksi. Olen aina haaveillut puuhellasta ja nyt minulla on sellainen sekä täydellinen uuni. Talo ei ulkoapäin ole mikään erikoinen, mutta kunhan jaksan, muuttuu talon ulkonäkö enemmän minun makuni mukaiseksi. Koteihini on alusta saakka kuulunut kirjoja, ensin vain muutama, vuosien varrella määrä vain kasvaa kasvamistaan. Lisähyllyt odottavat maalausta veljeni varastossa.
Yksi syy miksi ihastuin tähän paikkaan, oli se että tässä on iso piha, jonne voin tehdä oman mieleni mukaisen puutarhan. Vielä en ole jaksanut myllätä kovinkaan paljon, mutta odotan kevättä sormet syyhyten. Ensi keväänä ja kesänä pitäisi olla enemmän aikaa puutarhatöille. Ihanaa!
