torstai 2. helmikuuta 2012

kodista2

Kiitos kommenteistanne edelliseen postaukseeni.

Kuten jo edellisessä kirjoituksessa sanoin, minulle tärkeintä ovat kodissa asuvat ihmiset. Siis minä! :D Eihän täällä asu muita kuin minä ja koira. Olennaista on, että minun on hyvä ja helppo olla tässä kodissa. Ei ole ikäviä naapureita, ei naapureita ollenkaan. Nautin tästä rauhasta ja tilasta, jota täällä on ympärillä. Pikkulinnut ja oravat keittiön ikkunan alla olevalla lintulaudalla ilahduttavat joka päivä.

Nautin kun elämäntilanteeni sallii vihdoin sen, että minun ei tarvitse olla jatkuvasti muita varten vaan saan olla kodissani täysin itsekäs oma itseni ja olla miten haluan. On myös suuri ilo, kun minulle tulee vieraita ja he viihtyvät luonani. Useampikin ystävä on sanonut, että luonani on kotoista, mikä tietenkin tuntuu hyvältä.

Seinillä ja sisustuksella on minulle väliä. Pidän kauniista ympäristöstä ja olen tehnyt kotini oman makuni mukaan kauniiksi. Olen aina haaveillut puuhellasta ja nyt minulla on sellainen sekä täydellinen uuni. Talo ei ulkoapäin ole mikään erikoinen, mutta kunhan jaksan, muuttuu talon ulkonäkö enemmän minun makuni mukaiseksi. Koteihini on alusta saakka kuulunut kirjoja, ensin vain muutama, vuosien varrella määrä vain kasvaa kasvamistaan. Lisähyllyt odottavat maalausta veljeni varastossa.

Yksi syy miksi ihastuin tähän paikkaan, oli se että tässä on iso piha, jonne voin tehdä oman mieleni mukaisen  puutarhan. Vielä en ole jaksanut myllätä kovinkaan paljon, mutta odotan kevättä sormet syyhyten. Ensi keväänä ja kesänä pitäisi olla enemmän aikaa puutarhatöille. Ihanaa!

9 kommenttia:

  1. Olet toteuttanut meikäläisen unelman - olen harkinnut maalle muuttoa, johonkin vanhaan taloon. Mutta ikävä kyllä aina ei toiveet toteudu, tai toiveissa elän. kiva blogi sulla.

    VastaaPoista
  2. Kiitos. Tämä unelma eli mulla kymmenisen vuotta. Joskus joutuu odottamaan pitkäänkin, mutta kun on mahdollisuus, kysyy rohkeutta tarttua siihen. Kyllä minäkin epäröin pitkään ja mietin, mitä oikeastaan haluan. Onneksi uskalsin luottaa itseeni tässä asiassa. Niin paljon hyviä asioita on tapahtunut muuton jälkeen.

    VastaaPoista
  3. Minäkin pääsen toteuttamaan suurta unelmaani - muuttoa maalle! Tosin unelmissani olin menossa hyvin vaatimattomaan mummonmökkiin jossakin Lapin perukoilla tai Etelä-Pohjanmaalla. Miehen löytymisen myötä unelma muuttui todeksi - vain paikka muuttui - niin ja mökistä tehdään taloa....

    VastaaPoista
  4. Voi miten olen kateellinen sinulle! Tuo on juuri sellaista elämää, jota haluaisin elää ja toteuttaa. Kuulostaa ihan taivaalta. Tiedän etten ikinä pysty toteuttamaan haaveitani, mutta voinhan haaveilla silti...

    VastaaPoista
  5. Luin koko tämän blogin alusta asti. Olet kirjoittanut aivankuin minun pääni sisäistä haavetta. Mulla on jo oma talo, mutta naapurit on liian lähellä. Työelämä rajoittaavaltavasti ajallisesti tekemistä. Se oma mökki ja pieni navetta keskellä korpea ehkä sitten joskus...

    VastaaPoista
  6. Susinoita. Olen ihan otettu.

    Roz. En minäkään uskonut, että tämä olisi totta. Nyt vaan on. Kannattaa haaveilla ja unelmoida, joskus unelmatkin käyvät toteen.

    VastaaPoista
  7. Mutta miksi me suomalaiset haluamme, että naapurit=ihmiset eivät ole lähellä? Eikö ole mukavaa ja luonnollista olla ihmisten kanssa tekemisissä? Aika outoa toivoa olevansa yksin ja eristyksissä :(

    VastaaPoista
  8. Haaste odottaa blogissani! Käypä noutamassa. :)

    VastaaPoista