keräilystä

Millan heitti taannoin haasteen keräilystä. En kerää varsinaisesti mitään muuta kuin marjoja. Varsinkin mustikoita on pakko saada ja paljon. Tänä vuonna oli niin lämmin ilma mustikka-aikaan, että keräsin vain sen, mitä itse tarvitsen eli n.30 litraa. Puolukoitakin tuli kerättyä enemmän kuin koskaan aikaisemmin, sillä pakastin niitä äitiäni varten. En ole aiemmin erityisesti välittänyt puolukoista, mutta nyt keksin lisätä survokseen riittävästi sokeria ja se olikin oikein hyvän makuista.

Mielestäni en keräile kirjoja, niitä vain tarttuu mukaan, niinkuin eilen. Tulessani laivalta poikkesin Helsingissä Akateemiseen kirjakauppaan, jossa sattui olemaan Hullut päivät. Kummasti kassiin tuli läjä kirjoja.

Taannoin pohdin turhista tavaroista luopumista. Esineet ja tavarat ovat minulle tärkeitä, ne tuovat kotiini oman tunnelmansa. Kirjat yksinkertaisesti kuuluvat elämääni enkä kykene luopumaan niistä kokonaan. Muutaman metrin kirjoja olen antanut muualle, kun en ole niitä tarvinnut. Kyse oli lähinnä ammattikirjallisuudesta.

Jos minulla olisi ylimääräistä rahaa, ostaisin kirjoja. Kirjoitin eilen Akateemisessa pikku vihkooni ylös mielenkiintoisten kirjojen nimiä. Aion etsiä niitä kirjastosta, koska ne olivat niin kalliita, ettei minulla ole niihin varaa.