perjantai 12. elokuuta 2011

kitisevä täti

Epistä! Kun pääsee yhdestä vuosia vaivanneesta taudista eroon (?) siis masennuksesta, tulee toinen joka vie voimat, fibromyalgia. Koko päivä on mennyt totaalisen uupumuksen sekä lihas- ja nivelkipujen kanssa. Kauppaan oli pakko raahautua, kun kaapista ei löytynyt enää edes voita leivän päälle eikä maitoa kahviin. Vessan valokin oli pimeänä pari päivää, kun lamppu sammui.

Ulkona on sen verran viileää, että voin kokeilla uutta uuniani. Käyttöönotosta oli tarkat ohjeet, kullakin kerralla saa polttaa vain tietyn kilomäärän puita. Tänään poltan kilon, jos huomenna on illalla viileää, poltan kaksi kiloa.


Perhana! Savut tulee sisään niin kuin ihan ekalla poltollakin. Tulee piipustakin savua, tarkistin. Kiva kun koko huusholli haisee savulle. Ehkä piipussa oli ilmalukko, kun ei ole käytetty sitten toukokuun alun. Toivottavasti savut alkaa mennä kokonaan piippuun, kunhan käyttönotto on ohi ja ilmat viilenee kunnolla. Uunissa on kosteutta ja vesi valuu luukun lasia pitkin. No, nyt alkoi palovaroitinkin huutaa!

Edit. Uunissa on hieno kesä- ja talvipeltisysteemi ja mullahan oli talvipelti päällä eli savu kiertää koko uunin, eikä mikään ihme, että savutti. Kesäpellillä uuni toimii kuin takka eli lämpö menee harakoille, tässä tapauksessa olisi saanut mennäkin. Asia tuli mieleen yöllä.

3 kommenttia:

  1. Kaunis uuni ja pottumainen fibro. Toistakymmentä vuotta sitä poteneena lohduttelisin kuitenkin laihasti, että joskus tulee parempia jaksoja ja niistä kannattaa nauttia 100 lasissa. Kai meillä joka tapauksessa jokaisella on omat taakkamme. Katkeruus ei ainakaan helpota - ainakaan minun oloani :)

    VastaaPoista
  2. Voi harmi. Olen nähnyt läheltä - ystävän kautta - mitä fibro saa aikaan. Nykyään hän kuitenkin voi paremmin, ilman kipua, vaikka väsykohtauksia tulee ajoittain, yllättäin, niitä on vain kuunneltava ja toteltava. Kipuihin lienee auttanut erilaiset elämäntaparemontit. Yksi suurimmista taisi hänellä olla detox-jalkakylyvyt.

    VastaaPoista
  3. Katkeruuteen ei kannata tuhlata voimiaan ja ajatuksiaan, joskus vaan potuttaa.

    VastaaPoista