Vuorokausirytmini on siirtynyt minulle omituiseksi. Valvon iltaisin (öisin) pitkään ja nukun puolille päivin. Eihän siinä mitään, elän yksin eikä minulla ole kelloon sidottuja menoja. Mikä kumma kuitenkin päässä hiukan syyttää? Muutenkin olen tekemisissä syyttäjän kanssa. Olen laiska, saamaton ja mitä kaikkea, vaikka kukaan ei pakota eikä vaadi minulta mitään. Miten äänen saa vaiennettua?
Tänään otin iltalääkkeet aikaisemmin. Miksiköhän?
Tunnen tuon syyttäjän. Vaatii töitä päästä siitä eroon. Minä aloitin siitä, että ylipäätään tunnistin sen, hei nyt se ääni puhuu taas, haukkuu minua. Päätin aikoinaan, että se ääni on tyhmä ja raaka ja ajan sen pois. Tietoisesti, aina kun se puhui.
VastaaPoistaSiitä pääsee eroon. Kun sen ensin tiedostaa, niin se heikkenee.
Nyt sinulla on aikaa ja vapautta, ja tilaisuus kasvaa, muuttua?
Mulla taitaa olla päässäni ihan samanlainen tyyppi. Lisäksi on sitten vielä äiti ja isä, jotka jaksavat edelleen yrittää kasvattaa minusta kunnon kansalaista (vähän myöhäistä, arvelen minä), mutta niistä jutuista en voi edes blogissani kirjoittaa, koska vanhempani lukevat sitä.
VastaaPoistaÄiti ja isä ovat minullakin takaraivossa.
VastaaPoistaNyt on mahdollisuus muuttua, toivon muutosta.
Mä olen nyt ansaitulla lomalla. Silti päässä pyörii erilaisia projekteja: jääkaapin pesu, kukkapenkin ja aitapensaan alustan perkaus, kirppiksen pito, jne. Laadin lukujärjestystä lomallekin. Pitäisi tehdä noita juttuja ihan fiilisten muukaan, ei ole pakko suorittaa.
VastaaPoistat Johanna
Lasihelmi kirjoitti...
VastaaPoistaKovin on tuttua tekstiä "äitistä",
mutta minua ei syyttäjä tuomitse eikä määrää
äidistä puhumattakaan (äitini elää),
minä olen päättänyt:että äiti ja sisaret ovat lakanneet olemasta minulle.
Elän omaa elämääni ,kuljen omia polkuja (on muuten semmoset tossut jotka eivät VAHINGOSSAKAAN vie edellä mainittujen luo :)
Nöyrä pitää olla elämälle vaan ei tartte alistua mihin vaan.
Hyvää ja leppoisaa "keskikesän juhlaa"
Voi miten tuttua tuo onkaan!
VastaaPoistaItse en pyri ääntä vaimentamaan, päätän vain että tiettyjen hommien jälkeen ansaitsen kunnon huilin.
Ilman tuota syyttäjää en taitaisi ihmeempiä tehdäkkään.
Mutta ihan varmasti lapsuuden kokemukset ja vanhempien kasvatus ja esimerkki vaikuttavat tässäkin asiassa.
Mutta eikös nyt voisi vain nauttia valoisista illoista, eiköhän rytmisi syksyllä käänny itsestään.
Mukavaa juhannusta!