sisällä räntäsateessa

Euroasia jatkuu aamun lehdessä, taisi olla peräti neljä sivua. Sikäli kuin asiasta jotain ymmärsin, käsittääkseni paikallaolijatkaan eivät ymmärtäneet, mitä jatkossa tapahtuu. Lehden mukaan Jyrkikin totesi, että katsotaan nyt.

Lopetin jokin aika sitten Satakunnan Kansan tilaamisen. Se on kuulunut aamulukemisiini 13-14 -vuotiaasta saakka, Helsingin vuosia lukuunottamatta. Suurin piirtein saman ajan olen lukenut Helsingin Sanomia. Viime aikoina Hesari jäi usein lukematta. Kun noiden kahden lehden välillä piti tehdä valinta, se oli aika selkeä. Nyt en kylläkään tiedä, mitä Porin kaupoissa on tarjouksessa tai mitä mielenkiintoisia tapahtumia maakunnassa on. Toisaalta viihdyn pääasiassa omissa pienissä kuvioissani ja minulle riittää paikallisten markettien tarjonta oikein hyvin.

Täällä oli eilen talvimyrsky. Ympäristön puut pysyivät pystyssä. Välillä valot vilkkuivat siihen malliin, että katsoin aiheelliseksi laskea vettä kanisteriin sähkökatkoksen varalta. Minulla on nimittäin oma kaivo, josta vesi tulee pumpulla sisälle ja pumppu toimii sähköllä. Huuhtelin nyt aamulla vessanpöntön kanisterin vedellä.

Leivoin sitten ne piparit. Kattelin uunin mittaria huolimattomasti eikä se ollutkaan lämmennyt tarpeeksi, joten osasta tuli liian vaaleita. Paistoin ne siis hellan uunissa enkä kuluttanut sähköä.

Lopun päivää rasitin silmiäni oikein urakalla, kun luin Sarah Watersin kirjan Vieras kartanossa. Olin minä aloittanut sen jo torstaina, en ihan 592 sivua päivässä lue. Kylläpä oli mukava upota kirjan maailmaan. Kirja on niin helppo ja halpa keino siirtyä pois omasta todellisuudesta. Harmi kun täällä ei ole mitään kirjallisuuspiiriä, jossa saisi vaihtaa ajatuksia kirjoista ja olla sosiaalinen. Porissahan vedin yhtä piiriä seitsemän vuotta ja se toimii siellä edelleen. En tässä vaiheessa jaksa aloittaa täällä sellaista, vaikka asia onkin välillä ollut mielessä.